Palvelut

Turvallinen ja luottamuksellinen hoitosuhde potilaan ja lääkärin välillä on tärkeä osa hammashoitoa. Kuuntelemalla potilasta ja selittämällä asiat hänelle ymmärrettävällä tavalla pyrimme luomaan ilmapiirin, jossa potilaan on helppo olla. Monella meistä on erilaisia hammashoitoon kohdistuvia pelkoja, jotka liittyvät mm. poraamiseen, puudutuspiikkeihin, kipuun ja yleiseen avuttomuudentunteeseen hammashoitotilanteessa. Näistä asioista on hyvä keskustella heti hoidon aluksi, että voimme parhaamme mukaan ottaa ne huomioon ja toteuttaa hoidon mahdollisimman miellyttävästi.

Suun ja hampaiden terveys vaikuttaa koko kehoon ja heijastelee suoraan yleisterveyteen ja elämänlaatuun. Yleistä tietoa suun ja hampaiden hoidosta löydät esimerkiksi Hammaslääkäriliiton ylläpitämiltä sivuilta https://ilovesuu.fi

Tässä tietoa tarjoamistamme palveluista:
 
  • tutkimus ja hoidon suunnittelu
  • ehkäisevä hoito
  • röntgentutkimukset
  • suukirurgia
  • paikkaushoito
  • juurihoito
  • iensairauksien hoito
  • purentavaivojen hoito
  • proteettinen hoito (myös implantit)
  • uniapnea- ja kuorsauskiskot
  • esteettinen hammashoito
  • laserhoito
  • työterveyshammashoito
  • suuhygenistipalvelut (myös kotikäyntejä)
  • hammashoitoa myös nukutuksessa
 

TUTKIMUS JA HOIDON SUUNNITTELU

on koko hoidon perusta ja yksi tärkeimmistä asioista ennen varsinaisia toimenpiteitä. Tutkimuksella kartoitamme yksilöllisesti potilaan hoidon tarpeen ja pohdimme eri hoitovaihtoehtoja. Suun tutkimus ei ole pelkästään hampaiden tutkimista reikien varalta vaan myös mm. limakalvojen, pehmytkudosten, purennan jne. tutkimista. Tiedot potilaan yleisterveydestä, lääkityksistä ja allergioista ovat olennaisen tärkeitä asioita, jotka pitää ottaa myös huomioon hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Usein tarvitaan myös röntgenkuvia täydentämään tutkimusta.

Yleishammashoito on kokonaisvaltaista hammashoitoa, joka koostuu ehkäisevästä ja korjaavasta hoidosta.

Säännöllisillä suun alueen tarkastuksilla ja tarvittavilla hoidoilla voidaan ennaltaehkäistä tai pienentää riskiä sairastua moniin yleissairauksiin. Myös monessa sairaudessa hoitotasapaino pysyy parempana, kun suu on kunnossa.

 

SUUKIRURGIA

Kirurgisia toimenpiteitä ovat mm. tavalliset ja leikkaukselliset hampaiden poistot, juurenpääleikkaukset, keinojuurten eli implanttien asennukset, erilaiset tulehdusmuutosten poistot ja puhdistukset sekä limakalvomuutosten poistot ja koepalojen otto.


Suukirurgisten toimenpiteiden yhteydessä käytetään aina paikallispuudutusta, tarvittaessa toimenpide voidaan tehdä myös esilääkityksessä tai nukutuksessa. Suukirurgisia toimenpiteitä edeltää aina kliininen sekä yleensä myös röntgenologinen tutkimus ja potilasta informoidaan toimenpiteeseen liittyvistä asioista.

 

PAIKKAUSHOITO

Lohkeamia ja reikiintyneitä hampaita voidaan korjata usealla eri vaihtoehtoisella materiaalilla. Riippuen kohdasta, johon paikka laitetaan, käytetään materiaaleina hampaanväristä yhdistelmämuovia, lasi-ionomeeria, keraamisia tai kultaisia täytteitä, amalgaamia enää harvoin. Muovi-, lasi-ionomeeri- ja amalgaamipaikat tehdään vastaanotolla suoraan potilaan suussa, keraamiset ja kultaiset täytteet sekä -kruunut tehdään epäsuoralla menetelmällä hammaslaboratoriossa. Epäsuorassa menetelmässä vastaanotolla otetaan potilaan hampaistosta jäljennös eli ns. muotti, jonka mukaan laboratorio valmistaa halutun täytteen.

Mm. paikan koko, sijainti ja muoto sekä potilaan purenta ja purentavoimat vaikuttavat materiaalivalintaan. Myös potilaan kotihoidon tasolla on merkitystä, kenelle mikäkin materiaali on sopivin. Paikkaushoidossa saatetaan materiaalin tueksi tarvita myös erilaisia tukitoimenpiteitä kuten pieniä hampaaseen kiinnitettäviä tukinastoja. Puudutusta käytetään aina, jos potilas sitä toivoo.

 

IENSAIRAUKSIEN HOITO

Hampaan pinnalle kertynyt hammaskivi aiheuttaa ientulehdusta ja hampaan kiinnityskudoksen vaurioita. Se aiheuttaa myös helposti pahaa makua ja hajua suuhun. Pitkälle edenneen ientulehduksen seurauksena hampaat voivat siirtyä paikaltaan ja jopa irrota. Iensairauksien hoito on erityisen tärkeää myös yleisterveyden kannalta. Vuotavat ja tulehtuneet ikenet muodostavat yllättävän laajan haavapinnan, jonka kautta bakteerit pääsevät verenkiertoon ja edelleen muualle elimistöön. Tarvittaessa ientaskuista voidaan ottaa myös ientaskunäyte, jolla voidaan selvittää siellä vallitseva bakteerikanta. Mekaanisen puhdistuksen lisäksi voidaan tällöin tarvittaessa määrätä myös lääkehoitoa. Myös laseria saatetaan käyttää perushoidon apuna. Hammaskivi poistetaan yleensä käyttäen ultraäänilaitetta, jolla toimenpiteen suoritus on suhteellisen kivutonta. Käsi-instrumentteja käytetään tarvittaessa lisäapuna. Puudutusta voidaan laittaa aina tarpeen mukaan.

 

ESTEETTINEN HAMMASHOITO

  • värjäytymien poistot, jauhe- / soodapuhdistus
  • kruunut, laminaatit
  • valkaisut
  • hammaskorut

Esteettisen hammashoidon tarkoituksena on edistää hampaiden luonnollista kauneutta. Yleisimpiä kauneusvirheitä ovat hampaiden muoto-, väri- ja asentovirheet. Hampaiden muotoa, lieviä asentovirheitä ja samalla väriä pystytään monesti muuttamaan ja korjaamaan kruunuilla tai hampaan ulkopinnan peittävillä ns. laminaateilla. Isompiin asentovirheisiin saatetaan tarvita oikomishoitoa.

Värjäytymiä puhdistetaan hammaskiven poiston yhteydessä joka tapauksessa ja monesti tämä puhdistus jo riittääkin tuomaan hampaan luonnollisen vaaleuden esiin. Tarvittaessa voidaan käyttää lisäksi myös valkaisua. Valkaisumenetelmiä on olemassa useita. Ennen valkaisua on hyvä tarkastaa suun tilanne sekä hampaiden soveltuvuus valkaisuun. Paikat eivät vaalene ja niitä saatetaan joutua uusimaan valkaisun yhteydessä. Hammaskivi ja pintavärjäytymät pitää poistaa ennen valkaisua.

Hammaskorut ovat pieniä koruja, joita voidaan liimata hampaan pinnalle aiheuttamatta hampaaseen vauriota.

 

TYÖTERVEYSHAMMASHOITO

Työnantaja / yritys voi maksaa kokonaan tai osittain työntekijänsä hammashoidon kustannukset. Säännöllisellä ja järjestelmällisellä hammashoidolla voidaan edistää myös hyvää yleisterveyttä, terve työntekijä tekee työnsä paremmin ja tuloksellisemmin kuin sairas. Yleensä myös psyykkinen hyvinvointi ja ihmisen luottamus itseensä paranee sekä hymy on herkemmässä, kun hampaat ja suu on kunnossa. Hyvinvoiva työntekijä on työpaikkansa käyntikortti.

Yrityksellä on hyvä olla kirjallinen päätös järjestelmällisen hammashoidon järjestämisestä. Päätöksestä pitäisi ilmetä minkä verran työntekijöiden hammashoitoa korvataan. Työnantajan maksama korvaus on työntekijälle verovapaa etu edellyttäen, että yrityksen tarjoama hammashoito on järjestelmällistä, tasapuolista ja kohtuullista (ks. ajantasainen tieto verottajan sivuilta, https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/62486/henkilökuntaedut-verotuksessa/#3.2-te...)

Työterveyshammashoidon järjestäminen sopimuksella on yritykselle helpointa. Näin voimme laskuttaa suoraan yritystä eikä työntekijän tarvitse itse huolehtia maksusta. Jos sopimusta ei ole, työntekijä maksaa hoitonsa itse ja toimittaa työnantajalleen kuitit tai vaihtoehtoisesti tuo maksusitoumuksen työnantajalta mukanaan saapuessaan hoitoon. Olethan etukäteen yhteydessä mikäli haluat tehdä kanssamme sopimuksen.

 

LASERHOITO

  • valkaisut
  • pienet kirurgiset toimenpiteet
  • juurihoidon sekä iensairauksien hoidon apuna
  • kivunhoidon apuna

Käytämme laseria tarvittaessa esim. pehmytkudoskirurgiassa, juurikanavien ja ientaskujen hoidossa, apuna hampaiden valkaisussa sekä esim. leukanivelien ja pehmytkudosten kiputiloissa.

EHKÄISEVÄ HOITO

tarkoittaa nimensä mukaisesti hoitoa, jolla pyritään ehkäisemään sairautta esim. hampaiden reikiintymistä tai ientulehdusta. Hampaiston puhdistus hammaskivestä ja plakista, mahdollisesti fluoriyhdisteiden käyttö sekä potilaan kotihoidon ja ruokavalion kartoitus ja opastus ovat tällaista hoitoa.

 

RÖNTGENTUTKIMUKSET

  • Intraoraali- ja okklusaalikuvat eli 'pienet kuvat'
  • Panoraamatomografiakuva eli 'kokoleuankuva'
  • Röntgentutkimukset myös ulkopuolisella lähetteellä
Röntgentutkimukset täydentävät kliinistä tutkimusta ja niillä saadaan tietoa kudosten ja elinten sisällä olevista rakenteista ja mahdollisista muutoksista. Käytössämme olevat laitteet ovat digitaalisia ja jatkuvan seurannan alaisia, sädeannokset kuvauksissa ovat pieniä.
 

JUURIHOITO

Hampaan sisällä on hermoja ja verisuonia, jotka voivat tulehtua jos esim. reikä hampaassa ulottuu syvälle tai tapaturma, lohkeama tai liiallinen purentarasitus vaurioittaa hammasta. Tulehdus voi aiheuttaa voimakastakin särkyä, mutta sisällä oleva kudos voi mennä ns. kuolioon myös ilman minkäänlaisia tuntemuksia. Tämän vuoksi mm. hammastapaturmien ja syvien reikien jälkeen ko. hampaita on hyvä seurata jonkin aikaa testaamalla niiden elävyyttä sekä tarvittaessa röntgenkuvien avulla. Juurihoidossa tulehtunut kudos hampaan sisältä poistetaan, juurikanavat puhdistetaan ja lääkitään sekä lopuksi täytetään neutraalilla aineella. Juurihoitoon tarvitaan monesti useampi kuin yksi hoitokäynti. Puudutusta käytetään aina, jos hampaassa on vielä tuntoa jäljellä. Röntgenkuvia tarvitaan myös usein juurihoidon yhteydessä.

Juurihoidettu hammas ei hoidon jälkeen enää tunne kylmää eikä kuumaa, muuten se tuntuu samanlaiselta kuin ennenkin. Hampaan väri voi tummua, juurihoidettu hammas on myös yleensä hauraampi kuin elävä hammas ja herkempi halkeamaan esim. voimakkaasta purentapaineesta tai kovasta ruoanpalasta.

 

PURENNAN HOITO

Purentavaivojen syitä voi olla monia, samoin oireet voivat olla hyvinkin vaihtelevia. Oireina voi olla hammasoireita, päänsärkyä, kipuja kasvoissa, korvissa, kaulalla sekä niskassa ja hartioissa. Korvat voivat tuntua tukkoisilta, ääni käheältä, kurkussa voi olla palantunnetta jne. Purentavaivat, hampaiden narskuttelu ja yhteenpureminen sekä jännitystilat muodostavat usein noidankehän; yksi vaiva pahentaa toista ja syyn selvittäminen voi joskus olla vaikeaa. Perusteellinen tutkimus on tärkeää oikean hoitotavan selvittämiseksi. Purentakiskohoidosta moni potilas saa apua, tarvittaessa voimme ohjata asiakkaan myös erikoishammaslääkärille oikomis- tai purentafysiologiseen hoitoon tai fysioterapeutin luokse.

 

PROTEETTINEN HOITO

  • kruunut, osakruunut ja sillat
  • irroitettavat osaproteesit
  • kokoproteesit
  • implantit

Puuttuvia hampaita voidaan korvata hammas- sekä keinojuuri (eli implantti) proteeseilla. Ennen proteettista hoitoa tehdään yleensä perusteellinen tutkimus, hoitosuunnitelma sekä hampaiston perushoito.

Proteesit voidaan jakaa kiinteisiin tai irroitettaviin proteeseihin:

Kiinteät proteesit ovat joko omien hampaiden tai keinojuurten varaan tehtyjä kruunuja, osakruunuja tai siltoja. Kruunulla ja osakruunulla korvataan menetettyä hampaan osaa, jos hammas on esim. pahoin lohjennut tai paikkaushoito ei tuota toivottua tulosta. Kruunu tai osakruunu voi olla esim. kultaa, keraamista posliinia tai metallin ja keramian yhdistelmää.

Kun omien hampaiden välistä puuttuu yksi tai useampi hammas ja esim. keinojuuri ei tule kysymykseen, naapurihampaiden varaan saatetaan rakentaa yhtenäinen siltaproteesi, jossa on toisiinsa liitettyjä kruunuja vierekkäin. Silta sementoidaan kiinni ko. tukihampaisiin. Kiinteät rakenteet tuntuvat kuin omilta hampailta.

Implantin eli keinojuuren avulla voidaan korvata yksittäisiä puuttuvia hampaita tai useamman implantin varaan voidaan tehdä esim. usean hampaan korvaava silta. Näin voidaan tehdä myös täysin hampaattomaan leukaan. Implantit kiinnitetään suoraan leukaluuhun ja ne tarvitsevat riittävästi luuta ympärilleen. Tästä syystä myös luusiirteitä / biomateriaalia saatetaan tarvita ennen implanttien asennusta.

Irroitettavat proteesit ovat nimensä mukaisesti irroitettavia eli otetaan päivittäin pois suusta esim. puhdistusta varten. Osaproteeseja on yleensä kahdenlaisia: metallirunkoisia tai akryylimuovista valmistettuja. Osaproteeseissa käytetään usein pinteitä (metallikoukkuja) apuna proteesin kiinnittymisessä hampaisiin. Kokoproteeseja tarvitaan kun kaikki hampaat leuasta puuttuvat.

 

KUORSAUS- JA UNIAPNEAKISKO

Kuorsaus- / uniapneakiskolla tarkoitetaan hampaissa öisin pidettävää kojetta, jolla alaleukaa saadaan siirrettyä kojetta käytettäessä eteenpäin. Kun alaleuka pysyy edempänä, hengitys­tiet saadaan pysymään auki ja näin estetään kuorsausäänen ja hengityskatkosten syntyminen.

Monissa tutkimuksissa alaleuan asentoa muuttavien kojeiden on havaittu vaikuttavan kuorsaamiseen. Parhaiten kuorsaamista vähentävät yksilöllisesti valmistetut kiskot.

Kuorsauskisko sopii hyvin sekä tavallisen kuorsaamisen että myös lievän / keskivaikean uniapnean hoitoon. Kisko sopii kaiken ikäisille, mutta sitä ei kuitenkaan tehdä potilaille, joilla on vaikea hampaiden kiinnityskudossairaus, purentavirhe tai jos suussa ei ole omia hampaita.

Ennen kojeen valmistamista suu pitäisi tutkia ja hoitaa kuntoon. Myös korva-nenä-kurkkulääkärin arvio mahdollisen uniapnean vaikeusasteesta olisi hyvä olla tiedossa. 

 

SUUHYGIENISTIPALVELUT

Suuhygienisti on suun terveydenhoidon ja terveyden edistämisen ammattilainen. Työ sisältää hammas- ja suusairauksien ehkäisyä, varhais- sekä ylläpitohoitoa. Suuhygienisti työskentelee itsenäisesti ja vastaa osaltaan potilaansa hoidosta. Hän tekee yhteistyötä hammaslääkäreiden, hammashoitajien ja hammasteknikoiden sekä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Suuhygienisti kartoittaa ja seuraa asiakkaan suun terveydentilaa ja määrittää osaltaan hoidon tarpeen ja tekee hoitosuunnitelman. Hän ohjaa ja tukee asiakkaita yksilöllisesti suun ja hampaiden kotihoidossa, opastaa sopivien hoito- ja puhdistusvälineiden sekä -aineiden valinnassa ja käytössä sekä arvioi ruokailutottumuksia ja opastaa terveellisen ruokavalion valinnassa.

Suuhygienisti puhdistaa hampaat mekaanisesti, suorittaa hampaiden fluorikäsittelyjä, poistaa paikkaylijäämiä ja hammaskiveä, plakkia ja värjäytymiä, kiillottaa paikkoja ja ottaa tarvittaessa röntgenkuvia.

Suuhygienistin työhön kuuluu hampaiden ien- ja kiinnityskudossairauksien ehkäisy ja hoito, toimenpiteet hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi sekä yhteistyössä hammaslääkärin kanssa suoritettavat hampaiden oikomishoitoon sekä proteettiseen ja kirurgiseen hoitoon liittyvät toimenpiteet, kuten esimerkiksi hammasproteesien käytön neuvonta, suukirurgisiin toimenpiteisiin tulevien potilaiden opastus ja neuvonta ja leikkausten jälkeen ompeleiden poisto.

Suuhygienistimme voi tehdä tarvittaessa myös kotikäyntejä, jos vastaanotolle pääsy on jostain syystä vaikeaa (esim. liikuntarajoitteiset, heikko yleiskunto, pelkopotilaiden ensikontakti) Syyhygienisti voi potilaan luona tehdä hoidon tarpeen arviointia, laittaa esim. väliaikaisen paikan, tehdä hampaiston puhdistusta, kotihoidon ohjausta, antaa neuvontaa jne.

 

KELA-KORVAUS SUUHYGIENISTIN TEKEMÄSTÄ TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA

Suuhygienistin antamaa tutkimus ja hoito on KELA-korvattavaa, kun määräys suuhygienistin hoitoon perustuu yksityisen hammaslääkärin tekemään tutkimukseen ja hoidon suunnitteluun. Hammaslääkärin määräämä suuhygienistin tekemä tutkimus ja antama hoito korvataan saman määräyksen perusteella enintään 15 tutkimus- ja hoitokerralta, kun tutkimus on tehty tai hoito annettu 2 vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Tutkimus- ja hoitokerralla tarkoitetaan kaikkia yhden kalenterivuorokauden aikana suoritettuja toimenpiteitä.

 

POTILASASIAMIES

Hyvä asiakas,

Jos olette tyytymätön hoitoonne, toivomme, että otatte yhteyden henkilökuntaamme asian selvittämiseksi. Vastaanoton potilasasiamiehenä toimii vastaava hammashoitaja Kirsi Korhonen.

Teillä on mahdollisuus myös tehdä asiasta kirjallinen muistutus, mikäli asian selvittäminen vapaamuotoisesti ei tuota tulosta. Lisätietoa Aluehallintoviraston sivuilta. Jos hoitoa koskevaa erimielisyyttä ei saada ratkaistua osapuolten välisillä neuvotteluilla, kuluttaja voi saattaa asian kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Ennen asian viemistä kuluttajariitalautakunnan käsittelyyn kuluttajan tulee olla yhteydessä maistraattien kuluttajaneuvontaan. www.kuluttajariita.fi